sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Vanhan tiilikaton huoltomaalaus

Talon maalaaminen ei ole ensisijaisen tärkeää tai kiireellistä. Vanhan talon korjaamisessa moni muu asia menee tärkeydessä maalaamisen edelle. Vaikka maalattu talo onkin ilo silmälle, niin kannattaa miettiä sitä tärkeysjärjestystä. Eli mihin työhön tulevan kesäkauden aikana itse ehtii ja mihin kaikkeen remonttiraha tänävuonna riittää.

Itselläni ulkovuorilaudoitustyön jälkeen meni vuosi ennen talon ulkoseinien maalaamista. Siitä taas meni vuosi ennen katon maalaamista. Käyn nyt läpi tässä kirjoituksessa katon maalaamiseen liittyvän työn ja palaan sitten seuraavassa kirjoituksessa pari vuotta taaksepäin siihen työhön, mikä meni tärkeydessä maalaamisten edelle.

Tiilikatto on sieltä viisikymmentäluvun puolivälin tienoilta, niinkuin talon ulkovuorilaudoituskin. Silloin talo oli saavuttanut reilun parinkymmenen vuoden käyttöiän ja ulkoseinähirsi sekä pärekatto oli jo hyvä suojata.
Kattotiilet on omalla kylällä, ehkä omalla tontilla muotin kanssa valettuja sementtikattotiiliä.

Työ alkoi mahdollisimman kevyiden lapetikkaiden tekemisellä, sillä vanhat tiilet, eikä aina uudemmatkaan kestä kävelyä riskin miehen jalan alla. Katon pesemistä varten ostin reilu kolmensadan euron, keskihintaisen ja -laatuisen painepesurin. Kun lasken sen ja kattomaalien hinnan, tuli kattoremontilleni hintaa korkeintaan tuhat euroa. Vanhalla maalatulla sementtitiilelläkin katon käyttöikä on varmasti pidempi kuin nykyaikaisten ohuiden muovipinnoitettujen peltikattojen, joita kattofirmat parissa päivässä hosumalla asentavat viidentoistatuhannen euron kokonaishintaan.

Vanhakin tiilikatto kestää tehtävässään, eikä katolla ole tarkoitus useinkaan kävellä.

Ensin piti katolta pestä pois sammal ja jäkälät. Mitään pesuaineita en halunnut katolla käyttää siitäkään syystä, että ruokavesikaivo on talon lähellä. Painepesurin leveällä vesisumulla sammaleet, jäkälät ja noki lähti hyvin irti. Pesemiseen meni noin viisi normaalin pituista työpäivää.

Harjatiilet ei olleet koskaan peittäneet kunnolla ylimpien tiilirivien yläreunaa, joten teetin peltisepällä harjatiilien tilalle leveän harjapellin. Tiilirivejä olisi aikanaan pitänyt laittaa toiselle kattolappeelle yksi lisää ja lisätä limitystä, mutta ei siitä mitään haittaa ollut seurannut. Ne muutamat vesipisarat mitkä suoraan on sataneet harjalta vintille, on heti kuivaneet avoimessa tuulettuvassa ullakkotilassa.
Taivuttelin jäykisteraudat harjapeltien päälle ja lisäsin myöhemmin syksyllä, kun pelti rupesi tuulessa läpättämään.

Maalaamisessa pensselin kanssa meni toiset viisi päivää, eli itselleni tämä oli kahden viikon työ. Siihen samaan sisältyi tuon harjapellin asennus ja myös kattolappeiden päätyjen päällimmäiset otsa- ja tuulilaudat.
Kattotiiliä tietenkin myös halkesi syystä ja toisesta parikymmentä, mutta sen verran olin varannut vanhoja tiiliä vaihtotiiliksi. Katolla on nyt kolme vanhaa, mutta käyttämätöntä tiiltä, eli sellaista, joissa pinta on tiivis, eli ei sään kuluttama. Näissä tiilissä maali pysyy huonommin kiinni.

Maali on niinikään Virtasen maalitehtaan vanhalle betonitiilikatolle tarkoitettua maalia. Kun tiili on pinnastaan kulunut karheaksi ja maali hierretään pensselin kanssa tiileen, sen pysyvyys tuntuisi olevan hyvä. Nyt pian kaksi vuotta maalaamisen jälkeen ainakin vielä näyttäisi pysyneen. Itse olen ajatellut ensimmäistä huoltomaalausta talon ulkoseinille ja katolle kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä maalaamisesta.

Kattomaali on puhtaasti muovimaalia, mutta mielestäni maalin tehtävä onkin katolla tehdä tiivis ja vettä hylkivä pinta tiileen. Vanha tiili kuitenkin itsessään läpäisee vettä, eli pysyy kosteana ja halkeaa pakkasella siitä syystä helpommin. Eli maalilla on katolla muutakin tehtävää kuin vain esteettinen sellainen.
Kattotiilien alla on ruoteiden ja aluskatteena toimivan vanhan pärekaton välissä ilmarako, eli tiili pääsee alapinnastaan tuulettumaan ja kuivumaan.












 
Perinteisempääkin maalia betonitiilikatolle valmistaa EkoEsko. Se maali on muistaakseni sementtijauhoa ja väripigmenttiä, eli samaa tavaraa kuin itse tiili. Oli vielä aika tavalla kalliimpaa kuin Virtasen maali.  Sementtijauhomaalia voisi tietenkin itsekin tehdä, mutta sen sekoittaminen ja tasalaatuisena pitäminen on aina vähän työläämpää, eikä sovi hätäiselle tekijälle. Virtasen muovimaali tarttui hyvin myös pellityksiin.
Toisaalta hyvien maalien hinnat on aika kovia ja tässäkin tapauksessa Virtasen maalilla hinta oli noin puolet uusien kattotiilien rautakauppahinnasta.


10 kommenttia:

  1. Mykistävän hieno! Ihan sanattomaksi vetää. Melkein tippakin tuli silmään kun ajattelen, että se meidänkin röttelöisemme voi jonain päivänä olla yhtä upeassa kuosissa.

    Vilpittömästi ihailen tuota lopputulosta. Talohan on kuin uusi olematta uudenkaltaisen hengetön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi! Maalaamalla saa myyntikuntoon...! ;-)

      Poista
  2. Heippa, vuosia on vierähtänyt, mutta aloin vastikään lukemaan blogiasi oman taloprojektin kyynyksellä. Kohteessamme on betonitiilinen katto, sammalta kasvanut, ja se aiotaan puhdistaa. Onkohan betonitilltä mahdollista "maalata" jollakin värittömällä aineella, pigmentillisen maalin sijaan? Jos niinkun haluaisi säilyttää tiilikaton luonnollisen värin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä kuullut tuollaisesta vanhan betonitiilikaton värittömästä kyllästysaineesta, mutta en nyt muista sen tuotenimeä. Itse en nyt tällä kokemuksella sellaista sivelisi, kun sen toimiminen siinä tarkoituksessa jää lähinnä uskonasiaksi. Eli silmämääräisesti sen pysymistä siellä katolla ei pysty tarkkailemaan, että kuinka vesisateet sitä huuhtovat alas. Mutta pestynä tiilikatton on sekin ihan hyvä, eikä vaadi mitään käsittelyjä. Maalaamisesta saatava hyöty lienee aika vähäinen, ja lähinnä esteettinen.

      Poista
  3. Sammalen poistoon hyvä keino on puhallus sooda. Ensin katolta poistetaan kaikki irtoroska niin että vain sammal jää vaikkapa painepesurilla. Tämän jälkeen märälle katolle levitetään sooda. Tämän voi tehdä käsin ripottelemalla. Parissa päivässä sammal kuolee. Sopii myös huopakatolle. Ainakaan reilun vuoden päästä ei uutta vihreää kasvustoa ole ilmestynyt. Ei syövytä rännejä. Soodaa saa vaikkapa motonetistä 25 kg säkeissä n. 40e.homma kannatta tehdä tuulettomana päivänä koska jauhe on hienojakoista.

    VastaaPoista
  4. Hei

    Miten tuo Virtasen maali on pysynyt vanhoissa tiilissä kiinni?
    Itse maalasin roskakatoksen uudet tiilet kyseisellä maalilla ja nyt, talven jälkeen, maali irtoaa liuskoina pois, erityisesti auringon puolelta.
    Kaunista vappua, upeasti remontoituun taloon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Tämä Virtasen betonikattomaali oli tarkoitettu juuri vanhoille ja pinnaltaan kuluneille tiilille. Niihin se tarttui ja on pysynyt kohtuullisesti. Ei ole levyinä irronnut, mutta on tietysti vuosien aikana sekin hituloitunut. Rännin alla saavista sen kesällä huomaa, kun sadevedessä on tuota maalia mukana. Mutta uusien tiilien pinta on tälle maalille liian tiivis.

      Kiitos, kaunista Vappua teille myös!

      Poista
  5. Hei,
    Onko rännit myös maalattu kattomaalilla vai mitä käytit siihen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, samalla kattomaalilla kuin tiilet. Räystäskouruissa ja piipun pellityksessä se on pysynyt vielä paremmin, kuin kattotiilissä.
      En ole enää näitä uudestaan ajatellut maalata, vaan kyllä joidenkin vuosien päästä täytyy laittaa uusi katto.

      Poista